lauantai 11. heinäkuuta 2015

LOMALLE LOMPS !!

Nyt se alkoi. Meiän laatuaika, se pisin sellainen vuodessa. Neljä viikkoa omaa aikaa omia asioita, omaan tahtiin. 


Me ollaa äitin kans yhes ja sitte taas yhes.....

Essin kanssa jouduttiin viime viikolla lääkäriin, kun typy kävi niin laiskaksi lenkillä. Ja ravisteli päätään. epäilin korvia, jotka hiukan punoittivat, mutta en ollut varma. Ja huolestutti, josko kyseessä onkin jotain vakavampaa. Niin sitten varasin elliltä ajan. Sinne ajellessa typy istui sylissäni ja minusta hän oli turhan lämmin. 
Niin sitten elli mittasi ja lievä kuumehan typyllä oli. Sydänäänet ja keuhkoäänet olivat ihan ok. Ulkoisessa korvakäytävässä ei näkynyt eritteitä, vain punoitusta. Joten diagnoosiksi epäiltiin välikorvan tulehdusta. Joskin elli sanoi, että joskus koirille tulee mystisiä tulehduksia, joita ei saada selville mistä ne johtuvat. Ja ne menevät sitten antibioottikuurilla tiehensä.
Niin nytkin aloitettiin antibiootti ja annettiin myös kipulääkitys kuumetta alentamaan. Jos kuume ei olisi laskenut ja oireet jatkuneet, olisi ollut uusi reissu tiedossa verikokeineen ja ties mitä muuta.
Nyt kuitenkin asiat on korjaantuneet ja tilanne rauhoittunut emäntää myöten.
antibiootin kanssa käytiin sellainen episodi, josta en ole kylläkään hyvilläni. Syyttävän sormeni osoitan lääketehtaille. Vieläkin ne elävät siinä kuvitelmassa, että koiran lääkkeessä on oltava makua, koira ei heidän mielestään lääkettä muuten ota. Ja niin siinä sitten kävi, että ensin annetussa antibiootiss oli jauhettua porsaanmaksaa makuna. Onneksi en ehtinyt antaa kuin yhden, jonka jälkeen joku takaraivossa nosti päätään. Mietin, että olipas metkan värinen tuo lääke. Ja kävin netissä tutustumassa selosteeseen. Kirosin hartaasti ja soitin ellulle lääkkeen vaihtamisesta. Se ei ihan niin helposti käynyt , kun vstaanotossa oli harjoitteleva apulainen. Yritti kovasti saada minua jatkamaan kuuria kun yhdestä tabletista ei vielä aamuun mennessä ollut tullut oireita. Vastasin, että jos nyt 10 päivää syöttelen tätä koiralle , joka on allerginen possulle muun muassa, niin vaikeuksia tulee ja sitten lääkitään niitä. sanoin tiukasti muitakin antibiootteja löytyvän ihan varnmasti, joissa makuja ei ole. eiköpä tarjonnut sitte amoksilliinia, johon vastasin Essin tiedoista löytyvän kyllä merkinnän senkin sopimattomuudesta.
Ajatella, että heidän oli sitten soitettava resepti apteekkiin, sillä kaikissa heidän varastossa olevissa lääkkeissä on makuaineita.


Joo, just tälleen aattelin. Ja pistin ärhäkän sähköpostin menemään sen antibiootin valmistajalle noista makuaineista. Kyllä koiran saa lääkkeen ottamaan muutenkin. Murrrkele.

No nyt alkoi siis loma. tiedossa on pöytäryhmän maalaamista , jotta se sopii uusittuun keittiöön. Pöydästä tulee valkoinen ja tuoleista joka toisest valkoinen ja toisista musta. Eli kolme valkoista ja kolme mustaa. Pehmukkeet pitää ostaa uudet, valkoisia ja mustia. Pöydälle laitan lasilevyn, joka on helppo pitää puhtaana ja suojaa maalia. Ajattelin laittaa lasilevyn alle mustavalkoiset a3:sen kokoiset valokuvat jokaisen tuolin kohdalle. Tyttärellä on ihania maisemakuvia, hänestähän valmistuu valokuvaaja ensi keväänä, ja hänen kuviaan aattelin sitten käyttää tähän ideaan. Hän saa ne valita, tuskin jaksan odottaa mitä sieltä saan. Kaikista hänen luontokuvistaan olen tykännyt. Mutta hyviä ja hienoja ovat olleet myös muut kuvat. Olen hänstä todella ylpeä, sillä hän on lahjakas.


Nämä mummin murut saapuvat jälleen seuraavana viikonloppuna ilokseni. Ja viipyvät taas tuonne elokuun puoleen väliin ainakin. Heiltähän ei siis kysytä tulevatko vaan käyn heidät varmuuden vuoksi ihan itse hakemassa. Mieheni avustuksella, en näet omista ajokorttia.

Loman aikana yritän toteuttaa muitakin asioita ja ideoita. Katsotaan miten käy. mutta niistä sitten myöhemmin.

Pitäkäähän rekuistanne huolta, muistakaa sinilevävaarat sekä nuo ällöt kärmekset. kuinka ihana kesä olisikaan täällä ilman noita ällöjä juttuja.
Palaillaan.
Kram och puss.



10 kommenttia:

  1. Voe Essi armas...nytkö sitä oot sinnäe kippeenä! Kyllä hyvästi hoetasin jos asuttas lähempänä :)
    Toevottavasti paranet äkkijä ja piäset naattimmaan yhteesestä lomasta. Ja jaksat sittä leekkijä nuihennii kamujes kansa ku tulloovat.
    Kyllä seon nii että oekeet koerat ottaa liäkkeesä iliman mittää makuaeneeta. Tarvihe niihen kansa vekslata. Ja lissee kippeetä tehä niillä ylj´miäräsillä aeneilla. Hyvä ku on äetis laettanna sinne tehtaalle äkästä postija :)
    Oekeen hyvvee ja mukavata lommoo sinne koko sakille ja sulle paranemispusuja paaaaaljo! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoksii iivari kovasti toivotuksista. Mää olenki paljo parempi jo. Äiti sai lääkkeet vaihrettu hyviks eikä nyt sit ol mittän haittaa näist nykysist. Äiti ossaa kyl olla tosiaa tiukka. Sen äänenki sävy muuttuu semmoseks ihmeelliseks ku se suuttuu. Soo kova täti mua pualustamaa. Lokkeiki vasta ja iha mitä vaa. se kiva olla ku tiätää et välitetä ja t on turvas ja on ruaka.
      Äiti o monelki tommosel tehtaal kirjottanu ja jokku ova vastanneekki ja olleekki pahoillas et tommone asia o jääny huamaamat. Ruppeis vaa noi ellitki vaatimaa semmossii mauttomii lääkkei nii sit sil tulis jottan enampi viäl painoo.
      Mukavii olemissii sinnekki ja otetaan rennost. Terveissii toivoo Essi ja kiitoksii pususist. Piränki iha ittelläni enkä san Onnil mittä.

      Poista
  2. Essi murunen, toivotaan sulle pikasta paranemista ja semmoset tropit ettet tuu niistä lisää kippiiks. Oikein hauskaa lomaa koko teijän porukalle! Nauttikaa kesästä ja toisistanne ja miljoona pusua.

    Äippä käski sanoon, että tommonen valokuvakoristepöytä on varmasti todella kaunis.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos teilki toivotuksist. Olem mää parempi jo. Äiti hualehtii nii hyvi. Ol sääki Tuisku siäl ny varovaine, pötkötä vaa lämmös.
      Äiti onki alottanu lomailemise niinku ennenki. siivoo ku höhlä ja reuhoo ympärs huusholli ku viimost päivää viätäis. Onneks mul on tää oma koppa mihe pääse välil olemaa iha omas rauhas. Äiti ei vissin ol huamannu, et lomal vois vähä rauhottuuki.
      miljoona pusuu ....hihii, siin meneeki aikaa ku ruppeet niit tänpäi muiskuttama. mää orotanki tääl et kosk ruppe tulema. Terveisin Essi

      Poista
  3. Voi Essi, tuollaista se on yliherkän koiruliinin kanssa. Aina tulee jotain ylläriä, yleensä sopivasti viikonlopuksi. Kunhan ei oikein mitään kamalan vaarallista tautia tule, niin kaikki on hyvin. Tsemppiä essille!
    Tuossa kesälomassa oli ainakin itselleni kurjakin puoli.
    Ensin sitä odotti kuin kuuta nousevaa.
    Sitten se alkoi.
    Piti sopeutua lomailemaan.
    Sitten kun tottui ajatkseeen, että on loma, niin se olikin ihanaa aikaa.
    Sitten alkoi loma olemaan enää viikon pituinen, mieleen tuli TYÖ.
    Siihen ajatukseen sopeutuminen alkoi eli se pilasi loman viimeisen viikon.
    Sitten loma loppui.
    Piti sopeutua olemaan työssä, kaikki päivät, seuraavaan lomaan asti...
    Onnekas eläkeikä! Kunhan terveyttä vaan riittäisi. Tavoittele sitä!

    VastaaPoista
  4. Mukavaa lomaa!
    Olipas jännä kuulla, että koirien lääkkeissä on makuja. En ollut tiennytkään. Meillä olisi ollut tarpeen tuollaiset makulääkkeet, sillä se antibiootti jonka Eka sai toisen koiran puremiin oli kyllä niin pahaa, ettei hän suostunut sitä ottamaan edes minkään herkun sisällä. Ja nyt on ongelmia antaa sille mitään ruokaa kädestä, kun epäluulo lääkityksestä vaivaa kaveria. Minä tulin siihen tulokseen, että tästä lähtien meillä otetaan lääkkeet pistoksina jos niille tarvetta on. Huomattavasti helpompi operaatio.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No voi. Kyllähän koirat osaa vaikka mitä kun sille päälle sattuvat. Tiuku on pikkuisen semmoinen diiva, ettei neidille kelpaa mikä tahansa ja on koko peto pyörittämään pillerit suustaan. Nyt meillä sitten hänen suhteensa on käytössä tuo pilleri suuhun ja vettä perään. ollaan onnistuttu toistaiseksi. Tarkoituksena ei tietenkään ole hänelle stressiä aiheuttaa. Mutta pakko mika pakko. Ja aina on palkittu neidin arvostamalla makupalalla.
      Työkaverini koira on sitä luokkaa, että ovat turvautuneet samaan kuin te. ei löytynyt keinoja antaa tablettia. ja koira oli myös niin nirso ettei maulla varustettukaan käynyt.
      Ainoa tuossa pistoksissa on, että jos ei itse osaa/saa antaa, niin melkoista juoksemista. Vaan mitä ei oman nassikkansa eteen tekisi.
      Terveisiä simme.

      Poista
    2. Tiuku on siis tyttären koira.

      Poista
  5. Olipas hyvä, että poikkesin täällä sun blogissa, Essi! Iivari on mun tosi hyvä blogikamu ja Iivarin blogista loikattiin kurkkimaan mitä teille kuuluu. Palvelijattareni luki mielenkiinnolla tuosta lenkkiväsymyksestä ja pään ravistelusta. Mulla on vähän viime aikoina ilmennyt samaa. Nyt luulen, että mulle tuli ellin luona käynti eteen, varmuuden vuoksi.
    Hienoa heinäkuun jatkoa teille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Käypäs Parek ellillä ja varmaan oletkin jo käynyt. Juu, oireista päättelin Messisellä olevan korvatulehduksen. Oikein arvasin, mutta kyllä myös pelotti, että ei kait vaan ole jotain pahempaa johtuen tuosta lenkkiväsystä. Nyt Messinen painelee taas kuin entisellään, ei paina tassut.
      Osa lenkkiväsystä lienee ollut myös kyllästymistä samoihin polkuihin. Ja osa myös kaverin kaipuuta jossain mielessä, sillä Messinen piristyi muutenkin kolmikon taas yhdistyessä.
      Toivottavasti voit Parek jo hyvin ja elli on kertonut äipällesikin mikä sinua on riiponut. Messinen tykkää Iivarista kyllä ja murre on ihan huikean hauskaa. Iivarilla on sana hallussaan. terkkuja sinnekin.

      Poista